Sirpa iivari

Hyvinvointiyrittäjä, taideterapia opiskelija

Synnyin Lahdessa vuonna 1971 ja asuin Saksassa 25 vuotta. Kun ensimmäisiä kertoja ajoin Kemijärven läpi vuonna 2009, ihastuin järviin, tuntureihin, poroihin ja vaaroihin. “Saimaa Lapissa” oli ensi ajatukseni. Vuosi siitä rakensimme silloisen mieheni ja poikani kanssa omin käsin hirsimökin Ämmänvaaraan. Silloin aloin juurtua Kemijärvelle. Vuonna 2013 muutimme koko Saksan huushollimme Pöyliövaaran ihanaan ”Ruutimaukosen“ taloon, joka vei sydämeni ensi näkemältä.

Nyt olen naimisissa kemijärveläislähtöisen Pekka Iivarin kanssa ja perheeseemme kuuluu neljä aikuista lasta.

Ensimmäiseltä ammatiltani olen ulkomaankirjeenvaihtaja. Vuonna 2011 pidin luennon Heralammella yhteisöllisyyden merkityksestä ja yrittäjyydestä kansainvälisen taiteilijan silmin, jona tuolloin toimin. Olen myös kirjoittanut runoja, ja runokirjani julkaistiin vuonna 2015 tuon ajan mietteistä.

Minulla on sielunhoidon ja terapialinjan koulutus sekä psykoterapeuttiset valmiudet. Nyt täydennän osaamistani taideterapiaopinnoilla. Lisäksi teen äänimaljarentoutuksia ja tarjoan ratkaisukeskeistä matalan kynnyksen keskusteluapua.

Luonto on ollut minulle aina rauhoittumisen, voimaantumisen ja ilon lähde. Harrastuksiini sisältyy liikunta eri muodoissaan: hölkkä, kävely, kehon voimaharjoitukset, pyöräily, hiihto ja metsäretket – niin kesällä kuin talvella.

Hyvinvointimatkailu on tulossa alueellemme kovaa vauhtia ja Yhteinen Kemijärvi -ryhmämme verkostoilla haluamme tätä edistää.

Uskon että tulevaisuudessa voimme toimia yhdessä vahvasti Kemijärvellä kestävän matkailun kehittämiseksi. Joukossamme on monenlaista yrittäjää ja osaajaa. Kemijärveläisten tulevaisuus riippuu mielestäni pitkälti siitä, kuinka hyvin osaamme yhdistää kestävän kehityksen luonnon ja elinympäristömme välillä.

Luonto on ikuinen lähde hyvinvoinnille, lähiruoan tuotannolle ja pienyrittäjyydellekin eri muodoissaan esimerkiksi poronhoidon, ammattikalastuksen ja kestävän matkailun sektoreilla. Myös Saamelaisesta kulttuurihistoriasta voisimme myöskin me kemijärveläiset oppia, ja tutustuttaa siihen niin kotimaisia kuin kansainvälisiäkin matkailijoita.

Suojellaksemme vesistömme – myös huoltovarmuuden vuoksi – on välttämätöntä sanoa ”Ei pumppuvoimaloille Kemijärvellä“ . Meidän tulee lisäksi pitää huolta kaikista kemijärveläisistä ja oppia tekemään kestävää, avointa ja rehellistä politiikkaa.

Kemijärvi kehittyy vain modernisoimalla ja tehostamalla hallintoa, sekä avartamalla toimintatapoja eettisten ohjeiden ja hyvän hallinnon mukaisesti. Talouden kurinpitoa ja hallintosäännön sekä lain kirjaimia tulee noudattaa hallinnossa ja päätöksenteossa. Noin 7000 asukkaan kaupunki ei välttämättä tarvitse nykyistä määrää henkilöstöä ja johtajia. Hyvä työyhteisö ei tarvitse lisää esihenkilöitä, vaan toimivan työyhteisön, jossa on turvallista työskennellä.

Kulttuurikeskus pitää palauttaa kaupunkilaisten käyttöön niin että sinne palaisi se ilo ja palo mitä lukemattomat luovat kemijärveläiset siellä ovat tottuneet vuosikymmeniä tuottamaan. Kulttuurikeskuksen ylläpitäjiä olemme me kaupunkilaiset veronmaksajat. Kemijärvellä on valtavat mahdollisuudet kehittyä monella saralla, kunhan pidämme huolen ihmisistä. Ihmiset ovat meidän tärkein pääomamme.

Pienyrittäjiä tulee huomioida ja tukea. Heistä koostuu iso osa kaupunkimme työllistävästä voimasta. Elinvoimaa ja pitovoimaa tuottavat myös toimivat peruspalvelut kuten terveyskeskus, koulut, kirjasto, uimahalli, kansalaisopisto, liikuntahalli ja muut ihmisten elämään kuuluvat palvelut.

Pidetään huolta suurella sydämellä heistä, jotka täällä jo asuvat ja luodaan positiivisella, ihmisestä välittävällä politiikalla ja tekemisellä houkuttimia muuttaa Kemijärvelle. Tehdään Kemijärvestä sen upean luonnon avulla kestävän matkailun keidas, joka työllistää ja mahdollistaa yrittäjyyttä, luontoa kunnioittaen. Mottoni on aina ollut: Yhdessä olemme enemmän. Ja on edelleen.